Siivouspäivä

Nainen siivoaa elämänsä järjestykseen sopii minuun täydellisesti. Sotkuinen ja repsahtanut koti saa minut ärtyisäksi ja kireyttä jatkuu kotona, kunnes saan rauhassa siivota muutaman tunnin. Töissä olessa perjantait olivat pahimpia. Koko viikon väsymys ja pikkuhiljaa kasautunut sotku nostivat v-tuksen käsittämättömiin mittasuhteisiin. Yleensä perjantaisin klo. 16:30 meillä huuti ja hillui äiti, joka rauhottui vain, kun talo tyhjeni ja hän sai oman siivoushetkensä. Mies oppi tähän pikku hiljaa ja toisinaan jopa siivottiin mykkäkoulussa yhdessä. Ja kaikkeen tähän vain syynä epäjärjestysahdistus.
Tänään meillä oli Koti järjestykseen -päivä. Siivosimme loput joulukoristeet pois ja järjestelimme paikkoja uusille leluille ja vaatteiile. Joulusiivouksessa hinkuttamatta jäänyt ruokailuryhmä sai Taikasientä ja dvd:t pääsivät värijärjestykseen. Ja kuinka monta kosteuspyyhepakettia vauvaperhe tarvitsee? Meille on niitä jostain syystä kertynyt ihan liikaa. Ne on nyt käytettävä pois. Tämä on sama, kun ei saa olla niitä jämäpulloja kylppärissä. Noita kun ei pysty edes yhdistämään. Argh.
Vielä ilmoitusluontoista asiaa. Sisämunajahti jatkuu. Jos sinulta liikenee yllätysmunien sisämunia sekä vastaavia tai vanhoja helistimiä, laita meiliä. Korvaus vaivasta tietenkin tulee!
Toinen ilmoitus. Tuo Electroluxin rikkaimuri on kaunis, mutta susi. Älkää ostako ainakaan kissanhiekkatarkoituksiin.

Meillä kontataan!

5 ja puoli kk ja meillä kontataan. Kääk! Neuvolatäti jo taivasteli aikaiset nelinkontilleen nousut, mutta oottakaahan kun saa kuulla, että nyt jo keksittiin vuorovedot ja vauhti. Nyt konttausta on ollut viikon verran ja tänä aamuna Varpu hakeutui sillein puoli-istuvaan asentoon. Niiko heittää sen pyllyn tuonne vinoon lattialle. Vielä ei kuitenkaan irroita käsiä lattiasta. Eli alustuksena siihen, että äiti tarvitsee pian silmät selkään ja puuhastelut varmasti hidastuvat Varpusen perässä pysymiseksi.

Katsokaapa mikä paketti tuli eilen. Neuvottelen miehen kanssa kiinnitysmahdollisuudesta jo tänä iltana. Jos tekisin hälle lempi-intialaista, niin jospa suostuisi kaivelemaan porakoneen kaapista.

Sitten vielä pieni anomus. Löytyisikö kellään yllätysmunien sisusmunia tai niitä kauppojen leluautomaattien avattavia pikkumunia tai hiusväripurkkien kumihanskamunia tai yksinkertaisesti vain rikottavia helistimiä. Äiti tarvitsee niitä nyt kuumeisesti.

Lahjaliiottelua

Varoitin teitä jo ennalta tästä meidän lahjamäärästä. Perhe ja ystävät ovat menneet sekaisin Varpun tulosta, se on nyt varma. Ja jotta kaivaisin selittelykuoppaani vielä syvemmäksi, kerron, että tässä ei ole edes vielä kaikki. Esimerkiksi turvaistuin (!!!) puuttuu kuvista. Tällaista työläisperheen lasta oikein hävettää näyttää nämä, ettei kukaan vaan luule että täällä leuhkittas. No meidän Varpulla on nyt yksinkertaisesti tämän joulun jälkeen leluja enemmän kun äidillään ja isällään yhteensä koko lapsuudessaan. En voi muuta kun kiittää kaikkia lahjan antajia ja toppuutella tulevia vuosia ajatellen. Tätä menoa Varpu tarvitsee kaksi lastenhuonetta.

Uusi vuosi, uudet lupaukset

Joulusta on toivuttu. Eilen ja tänään suunnattiin Varpun ja mummin kanssa kaupungille hummailemaan. Molempina päivinä siellä oli muutama muukin, blaah. Tänään haettiin kangasta, vanua ja kankaanpainoväriä, joten sieni-lintu-orava-talkoot tulossa. Kiinnostuneille siis kyllä - niitä tulee myyntiin. Täällä touhutaan pari viikkoa ja sitten lisätietoa.

Alesta löytyi muutama vaatekin, Aarre-astioita niin että puolitusinaa on täysi sekä käsipainot, luit oikein, käsipainot! Toinen päivitys aiheeseen bingowings, jihaa! Nyt nimittäin tulee uuden vuoden lupaus: Suki tekee hierojansa määräämiä hartiajumppaliikkeitä vähintään joka toinen päivä. Silloin kuulemma puoli vuotta kestänyt, pieni, mutta kiusallinen päänsärky pysyy poissa.

Lopuksi vielä muutama joululahjavilautus. Aah, mun uusi Stelton tarjoaa kotiäidin kuumat kahvit koko aamupäivän ajan. Mibostudion muistatte varmasti niistä mun paperipöllöistä. Työkaverilta sain Mibon uuden kalenterin. Veri nais!

t. Bodari.

Joululahjan asennus

Ähky ei helpota, mutta kykenen jo istumaan. Niin kuin kerroin aiemmin, olemme saaneet hirmuisesti ihania lahjoja! Niitä tässä varmasti esittelen jossain vaiheessa, mutta nyt verekseltään, heti asennuksen jälkeen, paljastan mieheni joululahjan minulle. Sain häneltä yhteisen illanvieton, johon Varpulle on järjestetty lastenhoitaja (kiitos mummi) ja me pääsemme yhdessä Kansallisteatteriin ja syömään. Niin luksusaikaa että! Eikä siinä kaikki. Uskokaa tai älkää, hän oli tehnyt minulle itse tällaisen valon, eikö ole style? Ihaninta tässä on, että hän voi tuntea minun sisustustyylin satakymmenenprosenttisesti. Tämä on täydellinen! Harmi kun kuvista tulee joko rakeisia tai valotukseltaan epätasaisia - tuon ikuistaminen kun on hitusen hankalaa. Toivottavasti kuitenkin pääsette fiilikseen. Ja minä pääsen rakentelemaan jotain ihania asetelmia päälle tai antaa olla ihan noin vaan. Joskus taas pleksi saa varmasti jonkun kuvioinnin tarralla, sitä kun voidaan vaihdella mielen mukaan. Mielettömästi mahiksia. pus. pus pus.

Mummilan joulu

Kiitos iki-ihanille mummille ja papalle joulujärjestelyistä. Olemme nyt kaksi päivää syöneet täyshoidossa ja liikkuminen on hankalaa. Lahjoja tuli liikaa. Siis oikeasti. Joko olemme olleet ihan hurjan kiltteinä tai sitten meille tuli naapurinkin lahjat. Jatkamme mässäilyä. Palataan, kun pystyy jälleen istumaan tältä ähkyltä. PS. Varpu söi eilen ja tänään perunaa.

Ihanaa joulua teille kaikille!

Ajatusmatka.

Sai työkaveriltani söötin kulhollisen erilaisia herkullisia pikkuleipiä. Sellofaanipaketti oli kääritty kasaan viehättävällä ajatuslapulla. Olen miettinyt kirjoitettua paljon ja haluankin jakaa sen teidän kanssa. Tämä sopii varmasti meidän jokaisen joko vauva- tai työkiireiseen arkeen. Nauttikaa perheen kanssa joulusta, mutta muistakaa Johannan sanoin hemmotella itseänne. Tee tänä jouluna muutama rentouttava ajatusmatka, vaikka Italiaan.

Tohinat.

Voi nyt on paljon jaettavaa! Meillä on ollut puuhakkaat päivät ja äsken nukuttiin (jopa äiti) Varpun kanssa harvinaiset päikkärit. Meidän eläin- ja sienitehdas sai valmiiksi myös sienihelistimen, joka on kyllä söötti! Tavallinen kulkunen ei kylläkään sisällä toimi vaan nyt täytyy pohtia millaisen helistimen sinne rakentaisi. Jostain jos saisi tosi pieniä yllätysmunan sisämunia, niin laittaisi riisiä sisään ja sellaisen sieneen. Vai keksisittekö mikä muu soisi tuollaisen tiukkaan vanutetun sienen sisällä?

Toinen päivän kohokohta oli pistäytyä töissä tervehtimässä ahkeria työmyyriä. Pöydälle oli ilmestynyt ihania joululahjoja ja mahtava saalis kierrätettäviä vaatteita Varpulle. Minulla on kyllä niin ihanat työkaverit! Kiitos teille.

Ilo jatkui kun kotiuduimme ja posteljooni oli jakanut kolme pakettikorttia luukusta. Suuntasimme vielä postiin ja kappas mitä sieltä tulla tupsahti. Tilaamani Maatila-juliste tuli jo, joten kehysreissu Ikeaan olisi tässä vielä tulossa. Toinen ihanuus oli Lounatuulian Pauliinalta tilaamani lumihiutaletyyny. Se sopii täydellisesti lepakkotuoliimme. Voi mahtavuus ja kiitos kaunis. Kolmas paketti olikin täysi yllätys ja erittäin mieleinen sellainen. Maitoaivo (A:lta opittu osuva nimi tämän hetkiseen olotilaan) äiti oli tässä joulutarratohinoissa tehnyt muutaman mokan ja sitä oikoessa lähentyi välit tuonne Jyväskylän suuntaan. No sieltä tuli yllätyksenä niin ihana oksa ja lintunen, että ihan kääk! Tuhannen tuhannet suuret kiitokset sinne, isi pääse kattoruuvihommiin lomalla.

Varpustehdas ja muut metsäläiset

Minulla on ollut tovin tuossa sängyn alla teettämäni painoseula, joka pääsi eilen illalla tosi toimiin. Kankaanpainovärejä ei ollut hirveästi, mutta punaista, mustaa ja valkoista löytyi. Sekoittelin mieleisen harmaan ja painoin kangastilkuille muutaman kokeilun. Tänä aamuma elukat saivat villat sisäänsä ja nyt Varpulla on muutama pehmoeläin lisää. Neiti ei kyllä itse kohta sänkyyn mahdu. Noista sienistä on tulossa helistimiä, kunhan pääsen ostamaan kilistimiä niiden sisälle.

Vielä yksi koriste

Käytiin tänään vaunuttelemassa kamalassa tuiskussa. Löydettiin veikeät myyjäiset vanhan talon vintiltä ja puitteita ihastellessa sain kutsun alakerran asuntoakin katsomaan. Vanhojen hirsiseinien, pinkopahvien ja pönttöuunin tunnelmissa lymyili aika tonttu. Siellä lämmiteltiin muunkin kuin pönttöuunin lämmöllä, heh.

Paluumatkalla valikoitiin kotiin jouluoksa. Se pääsi koristamaan (lue: pelastamaan) rumaa kaiuttimen päällistä. Ensi jouluna ostan kyllä miehelle sirot Genelecit tai Boset, niin päästään eroon noista kaapeista. Näin on.

Tiiraillaan

No nyt ei todellakaan Varpun sormia palele. Vanhat tumput ovat tallessa, ihana blogiystävä neuloi toiset ja minä tietenkin rupesin eilen mummolassa kyselemään puikkojen ja langanjämien perään, jos vaikka äitikin ihan harjoittelisi itse tuota neulomista. No mummi löyti kutimet ja "halusi koittaa" millaset tulisivat ihanasta paksusta langasta. Siinä ne sukkelat sormet hetken sotkivat ja avot, meillä on jälleen yksi pari lapasia lisää. No äiti ei siinä päässyt opille, mutta näyttää siltä ettei tarvitsekaan kun muut näitä suhauttelee tuollein tunnissa. Päätin kuitenkin jättää oman kädenjälkeni ja tein tuollaiset Tiira killuttimet niihin roikkumaan. Tiiroja on mukavampi lussutella, kun narisuttaa kahdella hampaalla villaa. Niin ja Tiirasta tulla pullahti vielä pari avaimenperää. Jos minä vaan pysyn näissä ompeluksissa ja jätän puikot muille.

Värityskassi

Pikkusiskoni osti Nanson alesta kivan kangaskassin. Se oli nyt vain 5 e Mikonkadun myymälässä! Olen itsekin ihastellut tuota niiden reilunkaupankuosia, kasseja vaan kun ei täältä talosta puutu. Itse asiassa tuostahan oisi voinut ommella söpön pikkutyynyn...hmmm...

Tuunailin kassia hieman uuden omistan toiveiden mukaan. Kyllä nyt kelpaa.